Ollaan huomenna aamulla lähdössä yhden yön minilomalle Norwichiin pojan, miehen ja hänen isänsä, sekä veljensä kanssa. Mies buukkasi sieltä meille jonkin kivan country spa hotellin ja pääsemme vähän hemmoteltaviksi. Tekee ihan terää, tämä viikko on ollut super raskas, erityisesti minulle.
Rakas kissani Pärre meni hukkaan tasan viikko sitten. Koko viikon piti hurjaa hellettä. Neljä päivää katoamisen jälkeen kirjoitin naapureille lapun, jos voisivat tarkistaa autotallinsa, josko kisu olisi yrittänyt etsiä viileää paikkaa ja jäänyt loukkuun jonkun talliin.
Sain kahdelta ihmiseltä tekstiviestiä, että ovat käyneet tarkistamassa. Asuntoja tässä kuitenkin on noin parikymmentä. En siis tiedä, onko jonkun autotalli jäänyt tarkistamatta.
Huoli on kova. En usko enää että kisu palaa kotiin :(.
Ikävöin Pärreä kovasti ja kuulen hänen maukumistaan jatkuvasti jostain.
Hän jakoi kanssani ylä ja alamäen yli kymmenen vuoden ajan ja muutti kanssani Suomesta Englantiin. Meillä on paljon historiaa takana. Siksi tuntuukin pahalta, ei se, että hän on nyt poissa, vaan se, etten tiedä mitä hänelle on tapahtunut.
Kuten sanottu, olisin mielummin löytänyt hänet kuolleena tien vierestä, kuin olla täysin tietämätön mitä hänelle tapahtui. Enkä voi edes haudata häntä :(
Tämä viikko on sen takia ollut tosi rankka. On päiviä, jolloin olen täysin allapäin ja jokainen minuutti on toistaan hankalampi. Sitten on vähän parempia päiviä, kuten tänään, jolloin kävin ystäväni Anun luona.
Kävimme yhdessä baby sensory ryhmässä, jossa on äitejä vauvoineen.
Ryhmän tarkoituksena on stimuloida vauvojen eri aisteja. Siellä tällä kertaa mm. leikittiin, laulettiin, viitottiin, katseltiin vilkkuvia valoja laulun tahdissa, pyydystettiin saippuakuplia, tunnusteltiin erilaisia kankaita ja materiaaleja ym. Lukas tykkäsi tosi paljon ja mieteinkin, että pitäisiköhän mun mennä paikalliseen ryhmään sen kanssa kesän jälkeen.
Ryhmä on kymmenen kertaa ja sieltä saa olla vain kerran pois, joten en kesällä yksinkertaisesti ehdi. Mutta kun aloitan syksyllä työt, niin voisin pojan kanssa mennä ryhmään :). Hän onkin sitten jo iso sälli kesän jälkeen... *huokaus*.
Työkuvioista sen verran, että juttelin pomoni ja uuden HR henkilön kanssa ja saan syksyllä siis alkaa kokeilemaan töitä kotoa käsin.
Olin siis webbisivujen kääntäjä ja hoidin ks webbikaupan asiakaspalvelun myöskin, sekä markkinoinnin.
Aloitan työt 2pv/vk ja puolikkaita päiviä ilmeisesti. Eli rahaahan siitä ei tule kuin muutama kymppi, mutta saa ohjelmaa viikkoon ja pikkuhiljaa tunteja tietenkin voi nostaa mahdollisuuksien mukaan.
Tarvitsen varmaankin lapsenvahdin? Hmm....no sitä katsotaan sitten tarpeen tullen.
Nyt, pakkaamaan laukut huomiselle reissulle ja toivotaan kivaa ilmaa.
Viimeyönä en nukkunut paria tuntia enempää, kun poika tuhtaa jostain syystä. Se on oppinut kääntymään unissaan mahalleen, muttei takaisin selälleen, vaan nostaa itsensä suorille käsille ja siitä kaatuu kyljelleen, ja tietenkin herättää itsensä tällä tavalla. Ääh....
Ehkä tämä tästä.
Loppuun pari valokuvaa :)
Tässä Thomas (naapurin poika 18kk) ja Lukas
Ja tässä meidän kesämies <3 <3
Ihanaa viikonloppua!
...
Kommentit