Hyvää yötä vaan kaikille. Kirjottelen n. yhdeltä aamulla suomen aikaa, onneks täällä on kaks tuntia takana päin kello. Oon ihan silmät ristissä, mutta eeeei se mitään. Ei mun kannata mennä sänkyyn ennen kuin poika vetää unia. Kun se tuhtaa ni mä tuhtaan. Näin se vaan menee. Mies hoitelee sitä yläkerrassa nukkumaan tällä hetkellä.


Meillä alettiin tänään kokeilemaan operaatiota päikkärit omassa pinnasängyssään.
Mä löysin jätkän nimittäin eräs iltapäivä seisoskelemasta lattialta, nojaamasta sohvan sisäkulmaan (meillä on kulmasohva)!!! Se oli herännyt päikkäreiltä sillä aikaa, kun minä kävin vessassa ja kuulin vaan iloista juttelua alakerrasta ja kun riensin kattomaan se vaan seisoo tönötti tossa ja höpötti :D. Mä pelästyin aivan sairaasti tietenkin. Hän oli jollain keinoa itsensä siitä sohvalta valuttanut alas.
Okei eli sohvapäikkärit saa jäädä tähän.

Söör Pullamakkara.



Poika laittoi kyllä hanttiin tuota ajatusta, että päikkäritkin tarttis vetää omassa sängyssä. Mutta jos tästä tulis jokin kiva rytmi vaikka pikkuhiljaa niin se helpottais varmaan senkin päivää.

Onhan meillä jo vähän rytmiä;
Aamutissin ja yövaipan vaihdon jälkeen aamupuuro
Siitä pari tuntia leikkiä ja tissin kautta ekat päikkärit
Sitten vihannessose lounaaksi + mahdollisesti jotain sormiruokaa jos itse syön samalla lounaan
Leikkiä tai ulkoilua pari kolme tuntia
Tissi
Ja jälleen päikkärit
Sitten päivällinen siinä 17-18 aikaan, lihakasvissosetta
Leikkiä iskän kanssa
Iltapuuro ennen nukkumaanmenoa
Ja tissin kautta sänkyyn.



Yleensä nostan sen ihan hereillä sänkyynsä ja hän sitten höpisee itsensä uneen. Välillä käy kuten tänään, että itku sieltä pääsi mutta isäntä siellä häntä lohduttaa ja äiti saa hengata koneella.


Äitienpäivänä meillä ei ollut mitään erikoista. Jouduin miestä muistuttamaan. Käytiin pubissa syömässä. Ei jaksanut paljoa hymyilyttää koko päivänä, jotenki tosi tiukassa oli kyllä. Alakuloinen olo.
Tänään ollut hippasen parempi päivä.


Mies kysyi, mikä ihme tuo ääni on?
Sanoin että "KISSATAPPELU!" ja juoksin ulko-ovelle! Unski tulee häntä paksuna sisälle ja tärisee. Oli paskonut ja kussut alleen meidän ovimattolle ja näin Pärren hyökkäävän jonkun vieraan kissan kimppuun. Se oli puolustanut tietenkin Unski-raasua (joka on pikkasen tämmänen erityislapsi). Pärren reviirille ei tartte kenenkään kyllä tulla. Naapurin kanssa sitä just juteltiin mitenkä tappaja tuo kissa on. Se on sen lisäksi vielä super fiksu. Pärren takia mun ei tarvitse olla huolissaan. Se on ihan ykkönen. Puolustihan se muakin kerran, kun meidän tielle sattui metsäpeuran vasa. Siis kyseessä tosiaankin pienen koiran kokoinen otus niin Pärre hyökkäs ja ajo sen pois mun läheltä :D hahaha...


Mutta Unski on Unski. Hän on todellakin yksilö. Ei pärjää ulkona pätkääkään ja on vähän semmonen lopsukka. Hiukan yksinkertainen (tai ei ihan hiukankaan). Hän tarttee ihan erityistä rakkautta :)



"#"%#&#&/%"¤"#!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! MUN KIRJOTUS HÄVIS!!!! Onneks olin kopsannu siitä puolet fiksuna tyttönä! Ei hemmetin hemmetti. En mä edes muista enää mitä kirjotin tähän kohtaan??? Ei mitään käryä.


Jaa no pojan 6kk mitat ainakin;
Eli 71cm ja 8660g. +360g siis viime kuusta. Painonkasvu tasoittuu näemmä. Oli mulla tässä joku terävä kommenttikin mutten enää muista mikä. Hei c'moooon!!! Muistinappulat, missä te ootte?? Tehkää ees vähän töitä?! Ei niin ei.





---
Sanna, Anne ja Suvi, kiva kun käytte lukemassa <3

Sanna mä tulen hyvinkin pian ymmärtämään miksei sulla ole aikaa liiemmin kommentoida, joten no worries :)