Hellurei ja hellät tunteet. Käveltiin tänään Jaskan kanssa keskustaan ja takaisin, -sateessa. Nyt on sitten uusi sadetakki ja -housut yhdistelmä testattu oikein kunnon säässä. Sainpas hyvän lenkin tehtyä samalla. Tuo mun lantionseutu on edelleen hassu ja tuntuu irralliselta, kun kävelen pidempiä matkoja (tarkoittaen yli 200m...). Tänään mulla ei ollut tukivyötä, koska onnistuin unohtamaan sen ystäväni Anun luokse ja saan sen takaisin vasta sunnuntaina. Mun selkä kipeytyy kävelystä, koska ilmeisesti asentoni on jotenkin huono. Reisi ei sentään ole enää kipeä, kuten ennen synnytystä ja pari viikkoa sen jälkeen, mutta nyt vaivaa sitten tuo kumma irrallisuus. Ei musta taida mitään juoksijaa tulla? (Ei sillä että olisin koskaan siitä haaveillutkaan...)

Jaskan päiväpäikkärit lykkääntyivät 2.5 tunnilla punnituksen vuoksi, mutta hyvin se silti veti 3.5 tuntia ulkona unta palloon punnituksen jälkeen. Hieno juttu!

11vk Health Clinic ja strategiset mitat;

61cm (59cm 8vk)
5.8kg (5.14kg 8vk)

Ja sitten pieni purnaus siitä, että mun piti vaatia heitä mittaamaan pojan pituus. Väittivät, ettei Englannissa mitata vauvan pituutta enää ennenkuin hän täyttää vuoden. WHAT? En tajua? Vetosin siihen, että saisin Suomessakin mitat joten haluan ne täälläkin. PISTE. No he sitten varta vasten hakivat mittalaitteen minua varten ja sain pojan mitat :). Jee, valittaminen kannattaa aina. Mutta että mun pitää tehdä se nyt joka kerta erikseen, että saan sen mitankin...hohhoijaa.
Muutenkin tuo pojan "neuvolakäynti" eli punnitus on täällä vähän niinkuin vapaaehtoista... Saat mennä health clinicille joka perjantai JOS siltä tuntuu. Jos et halua/jaksa/muista/viitsi/kykene tai mitä lie...niin ei tarvitse mennä. Kukaan ei siitä sinulle tule purnaamaan. Käsittämätöntä...

Laitoin Huuto.Nettiin muutaman pieneksi jääneen vaatteen myyntiin. En mitään lahjaksi saatuja tai muita rakkaita aio myydä, mutta lähinnä noita omia ebay-ostoksiani. Katson jos pääsisin siis niistä eroon toisinsanoen. Sinne män 50-62 senttisiä vaatteita. Toi Jannu ei kauaa viihdy enää 62cm vaatteissakaan. Saatiin ristiäislahjaksi Tuulalta aivan ihana ulkoilupuku, joka on 62cm ja harmittaa ihan pirusti, ettei se mahdu enää kauaa päälle :( Siinä on ihanat käännettävät jalan- ja hihansuut ja muutenkin juuri sopivan paksuinen tänne Englannin talveen. Nuo toppapuvut ovat liian lämpösiä. Menis nyt edes tämän talven niin olisin kiitollinen...

En näytä saavan aikaiseksi sillä liinalla harjottelua, joten taidan päätyä sittenkin kantorepun mukaan ottoon Suomen reissulle ja luotan siihen, että saan apua sen sitomisessa tai vauvan sylittelyssä sitten lentoemoilta tarvittaessa. Saimme lahjaksi miehen työkavereilta GAPin ihanan tummansinisen toppapuvun, joka olisi nyt oikean kokoinen ja ihanan lämmin ottaa mukaan Suomeen (jossa kuulemma on kylmä?). Ainoa ongelma on se, etten voi pukea sitä pojan päälle täällä tai hän läkähtyy. Mun pitää siis pakata se mukaan ja se vie yli puolet mun käsimatkatavaralaukustani... ei siis hirveesti juhlita sillä vaatemäärällä minkä saan mahtumaan mukaan toppapuvun lisäksi. Mulla on siis pelkkä käsimatkatavaralaukku mukana reissulla. Oi voi...

 

Nyt poika taitaa olla sen verran väsynyt, että tämä bloggailu jää tällä kertaa tähän. Palataan astialle!