Ihanaa ja parempaa uutta vuotta kaikille. Toivottavasti jokaisen joulu meni hyvin <3, täällä meni ainakin oikein rattoisasti! Suomessa oli ihana käydä ja nähdä kaikki tutut kasvot ja seudut pitkästä aikaa <3. En olisi voinut olla onnellisempi noina kymmenenä päivänä. Paljon jäi silti näkemättä ja käymättä edelleen, kaikkea ei saatu mahdutettua kymmeneen päivään. Joulu tietenkin verotti myös hieman, sillä sillon rentouduttiin.

Jouluaattona äitini keitteli riisipuuroa ja sen jälkeen menimme veljeni luokse joulusaunaan.
Myös Jaska pääsi saunaan (ei kylläkään jouluna) ja piti siitä kovasti. Hän istui äitini sylissä alalauteilla puusaunan ihanassa lämmössä sen aikaa, että äitini pesi hänet ja kannoin pojan siitä suoraan sisälle.

Jaska veti piiiitkiä päiväunia ulkona vaunuissa, vaikka miestäni vähän hirvitti ajatus siitä, että hänet jätetään pihalle nukkumaan. Eihän Englannissa ole sellaseen totuttu. Jokatapauksessa hänkin huomasi miten poika nauttii pihalla nukkumisesta ja tadaa...tälläkin hetkellä Jaska nukkuu vaunuissa pihalla. Asumme kerrostalossa, mutta maantasalla, joten laitoimme pojan vaunuihin olkkarin ikkunan alle. Meidän pitää kiertää talo hakeaksemme pojan sisälle, mutta vaunuissa on nyt itkuhälytin ja näemme pojan suoraan ikkunasta, joka on raollaan auki. Itkuhälärin mittari näyttää ulkona olevan 11 astetta tällä hetkellä. Kolmatta tuntia se on siellä taas nukkunut :) Hyvä että uni maittaa!

Lennotkin sujuivat tosi mallikkaasti ilman kräninöitä. Paitsi kun lähdimme Suomen päästä lentoon, niin kone oli miltei tunnin myöhässä joka venytti pojan ruokintaa, koska odotimme että saamme tissin suuhun sitten koneen noustessa. Kentällä siis pikkasen kränistiin, mutta eipä pahemmin. On tuo vaan niin kiltti vauva, ettei se turhista valita.

Jouluna poika pääsi pukin syliin ensimmäistä kertaa ja repäisi pukkia parrasta *hahhaha*. Pukkina oli kummisetäni, äidin velipoika. Parempaa pukkia saa hakea <3.

Jaska oli tainnut olla kiltti poika sillä sai hirveästi lahjoja (vaikka olimme ilmoittaneet kaikille ettei lahjoja tarvitse ostaa pienelle).

Suvin kautta lainaan saatu tonttupuku oli maailman suloisin <3 Kiitos siitä vielä!

Suomen reissun aikana Jaska oppi juttelemaan ja ottamaan paremmin kontaktia. Se oma ääni sieltä vihdoin löytyi ja mummin kanssa pitivät melkosia juttelusessioita päivittäin.

28.12 äitini täytti 60 vuotta ja samana päivänä juhlimme Jaskan ristiäisiä. Nyt hän on virallisesti saanut nimekseen Lukas Romeo <3.

Siinä kuva koko perheestä. Kiitokset kaikille ristiäisissä olleille ja meitä muistaneille <3 Ristiäiset sujuivat oikein hyvin ja Jaska oli kiltti poika koko pitkän päivän. Toimituksen alkupuolen hän itki, kunnes nukahti kummin olkapäille. Sen jälkeen veti puolentoistatunnin päikkärit, jotta ihmiset saivat kahvitella ja sen jälkeen otettiin paljon valokuvia, jonka jälkeen taas päikkärit. Ei tarvinnut kummempia nukutella, vaan poika sammui kuin saunan lamppu. Pelkäsin pahinta, että pitkä rytmitön päivä olisi tietänyt pitkää valvottua yötä, mutta sen sijaan nukuimme tosi hyvin ja kahdella syötöllä mentiin yö. Pisteet kotiin!

Pelkäsin myös että jokapäiväinen reissaaminen tietäisi menetettyjä päiväunia, mutta suurimmilta itkuilta vältyttiin. Poika on siis syntynyt reissaamaan!

Englannissakin oli pieni tonttulakki päässä, kun juhlimme joulua hieman ennakkoon ennen Suomeen lähtöä.

Lukas sai englannin isovanhemmilta ja sedältä lahjaksi hienon pinnasängyn, josta muotoutuu sänky isommallekin pojalle. Sopii viisivuotiaaksi asti. -Ja ihan memory foam patjan olivat ostaneet... :D

Uusi vuosi sujui myös kivasti. Jaksoin vissiin valvoa oikein minuuti yli puoleen yöhön ja sanoa hyvät uudet vuodet miehelle, ennen kuin sammuin! :D Rankkaa oli. Olimme anoppilassa pelailemassa lautapelejä, mutta tulimme yöksi kotiin.

Eilen kävin miehen ja miehen veljen kanssa katsomassa Mission Impossible 4 leffassa ja olin pojan luota pois 3.5 tuntia. Leffa sujui oikein hyvin ilman ikävä-kohtauksia, koska oli sen verran viihdyttävää katsottavaa. Lisäksi jotkut pikkukersat päättivät häiriköidä leffan katsomista, joten saimme ilmaiset leffaliput sieltä lähtiessä. Näitä lisää!

Tuo runsas kolmetuntinen oli kyllä melkosen hyvä suoritus sanoisin. Kotiin mennessä rutistin poikaa niinkun en olisi vuoteen taas nähnyt :D.
Aina ennen ihmettelin miten vanhemmat eivät osaa olla erossa lapsistaan joko ollenkaan tai edes yön yli tai jakavat neuvoja ja hoito-ohjeita, vaikka olisivat tunninkin poissa. Nyt teen sitä itse. Nämä on kai näitä asioita, joita vannoo olevansa tekemättä, kunnes huomaa tekevänsä niin itsekin. Never say never olis tämän asian opetus siis.

Suvin äidille vielä kiitokset ihanasta villa-asusta tätäkin kautta. Niin ja kerrohan miehelles terkut että Antony lupas testata sen Englanninkielentaidon ens visiitillä ;). Oli ihana nähdä <3 <3

 

Loppuun vielä video Jaskan puhetaidonnäytteestä :) Käykää kattomassa.

http://youtu.be/0fA6FP8UoPk